Sivut

perjantai 22. marraskuuta 2013

Kevättä rinnassa


Keväinen kukkakimppu
"Maailman parhaalle opelle"
Sille samalle, joka edellisellä viikolla
oli maailman tyhmin ope :)
Miten selviän tämän hetken. Päivässä on monta loputonta hetkeä. Hälytyskellot ovat pauhanneet jo monta hetkeä kuuroille korville, vaikka kalkatus on korvia huumaava.

Kesäloman energiavarastot oli käytetty just sillä yhdellä tietyllä hetkellä. Sitä ennen jatkuvaa ennakointia, varautumista ja havainnointia. Jossakin vaiheessa en vain enää palautunut työstä entiseen tapaan. Tilanteita, joihin reagoida ja joista piti olla jotakin mieltä, oli yksinkertaisesti liian monta. Liikaa minulle. Vajaa kaksi kuukautta ehdin olla töissä ja olin kypsä.

Hah, nopea kasvukausi tällä vihanneksella!




Sain viettää parit kappaleet marraskuuta elokuun jälkeen. Marraskuuni olivat valoisia, silti ne valmistivat minut mahlalaskua varten.

Mahalaskusta noustaan polvilleen. Kontatessa katse pysyy lähellä lattiaa, ruohonjuuritasolla. Horisonttia ei osaa edes etsiä. Alkaa keskittyminen perusasioihin kuten hengitys, lepo, ravinto ja lempeä liike. Karsiminen. Kaikesta karsiminen, että saadaan stressitasot alas ja kaikkoava ilo takas.

Minun kevääni löytyy kalenterista kohdasta marraskuu. Hengitän. Kevääni on lempeä - se on pimeä ja sateinen, eikä se vaadi mitään. Riittää, että olen.