Minkä värinen se on? Kierteillä vai ilman? Iso vai käsilaukkuun mahtuva? Olin malttamaton, odotin ensinäkemistä kuumeisesti. Parisen viikkoa sitten sain sen vihdoin omakseni.
Tänä vuonna se on turkoosin vihreä, ilman kierteitä eikä se mahdu käsilaukkuun - opettajan työkalenteri.
Uusien opettajien perehdytyspäivänä kollega, opehuoneen keltanokka siis, ihmetteli intoani kalenterin suhteen. Hän tulkitsi intoni työtehokkuudeksi. Ehkpä se on myös sitä, nyt kun ajattelen. Toivon kuitenkin, että tehokkuus tulee olemaan seurausta kalenterin käytöstä.
Halusin laittaa tärkeät asiat kalenteriin heti. Varasin aikaa itselleni. Siis tämä vanha kikka, jossa kirjataan oma meno työkalenteriin, muuten se on varattavissa palavereihin. Kokeneemmat oman elämän eläjät eivät tarvitse enää näin konkreettisia toimia toteuttaakseen sopviaa rytmiä työn ja vapaa-ajan välillä.
Mutta minä tarvitsen konkretiaa. Olen opehuoneen keltanokka. Ekaluokkalainenkin vielä. Liisa Ihmemaassa. Kesälomalla ajatukseni pyörivät tulevan työn ympärillä aivan uudella tavalla. En miettinyt työtä itsessään, vaan sitä miten löydän itseni arjessa ja kuulen oman ääneni. Työ lasten kanssa vaatii sataprosenttista läsnäoloa heti ensi kohtaamisesta alkaen. On huolehdittava, että pystyy tähän haasteeseen vastaamaan. Itselläni tämä on tarkoittanut konkreettisia toimia arjen järjestelyissä, merkintöjä kalenterissa.
Pikku lauantai
Kalenteriin on löytynyt työn asettamien ja talon toiminnan rajojen sekä oman työn suunnittelun myötä aivan upea mahdollisuus myös arjen luksukseen. Keskiviikkoisin opetus päättyy ajoissa. Sille päivälle en ota työhon liittyivä tapamisia enkä suunnitteluja. Keskiviikon kohdalla lukee Kuusijärvi. Toteutus on joko sitä tai jotain muuta itseäni virkistävää. Olen toiveikas itseni suhteen, ehkä todellakin opin uusia rutiineja. Miksi en oppisi, koska toteutan jo uutta.
Kuutioajattelua koulussa
Sisustusmaalimassa on jo tuttua ottaa käyttööm asuinpinta-alan lisäksi tilavuus. Varsinkin pienten asuntojen kohdalla asunnon tilavuusajattelu tuo paljon lisää mahdollisuuksia ja tilaa.
Kalenterissa tämä voi toimia samoin, open maksimia kun etsiskelen. Kalenteriin on merkitty toiminnan rajat (pinta-ala). Tämän jälkeen etsitään seinien korkeutta, taivas rajana (tilavuus). Miten opetus ja toiminta lasten kanssa järejstetään mielekkäällä tavalla annetuissa puitteissa. Sellaiset seinät ja katto, josta VALO ja ILO pääsevät sisään.
Koulussa toimimisen haaste on, ettei jäätäisi tuijottamaan reunaehtoja ja raameja vaan uskaltauduttaisiin toimimaan luovasti annetuissa puitteissa. Esimerkiksi ihan siellä käytännöön tasolla rahan vähyydestä puhuminen ei tuo lisää rahaa. Sitten toimitaan ilman rahaa. Koska toimittava on. Katse siihen, mitä on. Ja sitä on paljon. Tai oikeammein heitä on paljon ja jokaisella on nimi. Koulussa on lapsia, nuoria ja aikuisia ja kaikilla pääkoppa.
Ilo
Työmatkarutiinit ovat menneet tyystin uusiksi. Työmatkani on pidentynyt moninkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Kiitos siitä. Nyt saan pyöräillä joka päivä 16 km, jos vain haluan. Tähän asti olen polkenut, välillä jopa halunnut polkea.
Työmatkojen aikana olen pyytänyt iloa kyytiini, niin että se kulkisi kanssani töihin ja töistä kotiin. Parhaiten sen on saanut houkuteltua kyytiin miettimällä iloa tuottavia asioita ja kohtaamalla matkalla mukavia ihmisiä. Pii-paa-pii-paa-viu-viu-viun hokeminen on myös auttanut, jos muuta ei ole.
Oman lapsen kadoksissa olleen ilon palautuminen, pikku hiljaa, on minulle vahva muistutus siitä, miten suuri vaikutus lapsiin meillä aikuisilla on. Miten voisimme varjella iloa itsessämme sekä lapsissa ja nuorissa, joita kohtaamme päivittäin.
 |
Pikku lauantai
Luonnosta löytyy paljon kimallusta ja bling-blingiä! |
