Sivut

tiistai 11. helmikuuta 2014

Ekaluokkalaiset moraalinvartijoina

Koulussa on tällä viikolla paljon toimintaa liittyen kaveruuteen ja yhdessä olemisen pelisääntöihin. Toisen kunnioitus, yhteistyötaidot ja mitä kaikkea niitä nyt onkaan. Kaikkia tärkeitä teemoja on nostettu esille. Mikä hauskinta, eri ikäiset oppijat ovat ideoineet tempauksia viikon jokaiselle päivälle! Isommat oppijat ovat järjestäneet muun muassa koko koululle kivan tehtävän, jossa jokainen luokka tekee yhden yhteisen kortin jollekin toiselle luokalle. Mun ykköset saivat tehtäväksi valmistaa kortin ysiluokalle.

Kävin luokassa oppijoiden kanssa saamaamme tehtävänantoa läpi eilen. Minulla oli kädessä sellainen iso kartonki, varmaankin kokoa A2. Tämä kartonki oli vielä tyhjä, mutta yhteisen ideointimme jälkeen lopputuloksena olisi varmasti joku todella ihana, yhteistyöllä valmistettu upeus. Talvinen maisema olis aika ihana! Ainakin mun mielestä.

"Siis missä ne muut kartongit on?" kysyy oppija isona kysymysmerkkinä.
"Mitkä muut kartongit? Ei ole kuin tämä yksi kartonki?" vastaan hieman hämilläni. Mielestäni ohje oli varsin selkeä.
"Mutta missä on MINUN kartonki? Mihin MINÄ teen sen kortin?" jatkaa oppija uteluaan.
"Kun ei ole muuta kuin tämä yksi. Ohje on, että vain yksi iso kortti valmistuu luokalta." vastaan minä.
"Nyt mä en tajuu!!" sanoo oppija.

Mä tajuun.

Lopputuloksena on, että minä mittaan kartongille yhtä monta lokeroa kuin on oppijoita. Lokerot ovat samankokoisia. Loput arvaattekin. Jokainen oppija paistatteli omassa karsinassaan toivotellen ystävänpäivää.

Ekaluokkalainen on tosi tarkka säännöistä! Tasapuolisuus, saman verran, ei enemmän eikä varsinkaan vähemmän. Yhtä monta! Myös naapureita vahditaan. Rinnakkaiselo yläkoululaisten kanssa saa välillä koomisia piirteitä, kun osa ekaluokan oppijoista vahtaa yläkoululaisia kuin omatunto. "Ei saa heittää karkkipaperia maahan!", "Sä sanoit kirosanan! Ope toi yläkoululainen kiroili!" tai "Kenkiä ei saa jättää keskelle lattiaa!". Välillä kesken tunnin rohkeimmat oppijoista käyvät komentamassa käytävällä olevia yläkoululaisia sanomalla: "Voisitteko olla vähän hiljempaa, kun me yritetään täällä oppia!". Ei o aina helppoo olla yläkoululainen, varsinkaan ekaluokkalaisen naapurissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti