Sivut

perjantai 2. toukokuuta 2014

Yksinkertaista

Kävele pururata ympäri - saat tarran.

Voiko tässä maailmassa jokin asia olla vielä näin yksinkertaista? Onko totta että tarra saa oppijan liikkeelle?

Unicef – kävely on tapahtuman toteutuksen suhteen juuri noin yksinkertaista.



Kierrä purtsi toisen kerran saat toisen tarran. Jatka kävellen tai juosten niin monta kierrosta kuin sovitussa ajassa ehdit, jaksat ja haluat. Voit kulkea yksin tai yhdessä kaverin kanssa, maisemia ihaillen tai kisaa juosten. Saat jokaisesta kierroksesta aina yhden tarran.

Meidän koulussa käveltiin hyvän asian puolesta vapun jälkeisenä perjantaina.

Unicef-kävelyn idea on yksinkertainen. Meinasin saada selkeän ajatuksen kuitenkin mutkalle käydessäni ohjeistusta läpi viikon aikana omien oppijoiden kanssa.
”Nyt en tajua. Onks nää nyt niitä aikuisten asioita? Pitääkö mun ees ymmärtää?” kommentoi oppija, kun yritin kertoa sponsoreiden hankkimiesesta ja rahan keräämisestä Unicefille tarrojen avulla. Yksi kuulija yritti kovasti ymmärtää ja lopulta ymmärsi jollakin tavalla. Muutaman oppijan katse jäi tyhjäksi ohjeistukseni suhteen.

No joo, tavallaan nämä olivat juuri niitä aikuisten asioita, olihan kyse rahasta. Olemme nimittäin käyneet pitkin vuotta keskusteluja siitä, mitkä ovat aikuisten asioita ja mitkä lasten asioita. Raha-asiat ovat aikuisten asioita, myös kotona.

Tyydyin lopulta tiivistettyyn ohjeeseen: kierrä pururata, saat tarran. Loput ohjeet kotiin.

Sekavasta ohjeistuksestani huolimatta oppijat toimivat pururadalla ihan juuri niin kuin pitääkin. Paikalla on paljon oppijoita tapahtumaan osallistumassa ja aika pian kulkeminen samaan suuntaan imaisee mukaan jokaisen. Rataa kierretään hiki hatussa juosten, maisemia ihaillen ja leppoisasti kävellen – kukin tyylillään. Kaikki ovat hyviä ja oikeita tapoja. Aikuisia on pururadan varrella varmistamassa reitillä pysymistä.

Pururadalla kuulen, kuinka kaksi oppijaa juttelee keskenään: "Tässä me kävellään ja autetaan samalla maailman lapsia." Unicef -kävelyn ydin on mennyt perille. Mitäpä sitä mutkistaa, selkeää asiaa.

3 kommenttia:

  1. Minua innostaa aina opettajana keksiä tapoja saada viesti perille. Minkä yksi käsittää yhdellä tavalla, toinen käsittää toisella - ja sitten joku ei käsitä vaikka miten yksinkertaisesti taivuttaisi rautalangasta :)

    VastaaPoista
  2. Totta Rita :) Vaikka käytössä on kuvat, piirtäminen, viittomat ja vaikkapa se rautalanka, viesti ei aina mene perille halutulla tavalla :)

    Ja yksi tapa havainnollistaa on mennä heti suoraan asiaan. Meillä oli sirkustyöpaja ja luulenpa että idea tuli parhaiten esille sukeltamalla suoraan asiaan. Nyt oppijoilla on käsitys, itse asioita tehneenä, mistä puhutaan, kun jatkamme sirkus-teemaa vielä tässä keväällä.

    Kiitos muuten kommentistasi - ajatuksia taas virisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirkustyöpaja - sepä kuulostaa jännittävältä :)

      Suoraan asiaan meneminen on varmasti tuhat kertaa parempi kuin tylsistyttävät esipuheet.

      Minullakin viriää ajatuksia täällä sinun lämpässäsi ! Onpa hienoa että löysin tänne.

      Poista