Sivut

torstai 30. tammikuuta 2014

Ennakkoasennetta ja varjoja

Ennakkoasenteeni ei ehtinyt tarttua - onneksi!

Kelpasi eilen taas luikata! Jää tarjosi paikoin pomppusaa kyytiä. Paljon meitä oli tälläkin kertaa jäällä, ykkösten lisäksi hieman vanhempia oppijoita. Varovasti etenijät seisoivat ja ottivat välillä askeleita, jos eivät olleet naamallaan tai pepullaan jäätä pitkin. Mutta ei se menoa haitannut! Vauhdikkampien luistimissa oli moottorit ja jää narskui terien alla. Vauhdilla ohikiitävien luikkaajien aikaansaama ilmavirta lisäsi pakkasen purevuutta.

Yksi isompi oppija, joka oli näitä varovaisesti eteneviä, oli ilmeestä ja poskilla valuvista kyyneleistä päätellen omalla epämukavuusalueellaan, jos hienosti kiertäen sanotaan. Näytti siltä, että häntä vitutti koko luikkaaminen! Luokkakaveri kulki hänen vierellään koko ajan. Huikkasin parivaljakolle aina ohimennessäni jotakin, mielestäni kannustavaa. Tunnin lopulla aikuinen sitten ilmoittaa, että alkaa vapaa luistelu, ja ihan pian lopetelleean. Seisoin tämän rauhallisen, hieman murheellisen oloisen luikkaajan lähellä. Ajattelin, että hän varmaan hihkuu riemusta, kun tunti loppuu. Ennakkoasenteeni ei onneksi ehtinyt tarttua tähän sinnikkääseen oppijaan. "Jee! Vapaata luistelua! Nyt mä meen täysii!", hihkui oppija riemusta ja jatkoi rauhallista menoaan.

Hampaat, varjo, tunne ja leikki

Kahden oppijan kanssa piti käydä varmuuden vuoksi naapurirakennuksessa sijaitsevassa hammashoitolassa liikuntatuntien jälkeen, olivat kaatuessaan lyöneet hampaansa jäähän. Toinen oppijoista oli hiljaa koko menomatkan hammashoitolaan, puri haljennutta huultansa. Toinen sitä vastoin puhui ja pohti kahden edestä! Matkalla hampaita näyttämään ehdittiin ihmettelemään varjojen pituutta. Miksi on varjo? Miksi varjo on noin pitkä?


Takastulomatkalla molemmista oppijoista lähti jo ääntä ja ehdimme huomaamaan koulun käytävien seinällä kaikkea mielenkiintoista. Yhden julisteen äärellä oli esillä pelien ja elokuvien ikäsuositus- ja haittamerkinnät. Käivmme niitä läpi. Yhdessä merkissä kerrottiin, että elokuva tai peli sisältää seksiä. "Mitä seksi on? Onko se sama asia kuin huumori?". Puolen minuutin tiivispaketti (K7) siitä, mitä seksi on, kelpasi vastaukseksi. Hämähäkki-merkin kerroin tarkoittavan ahdistusta. "Oletko koskaan katsonut vaikka jotain surullista elokuvaa ja sitten sulla alkaa tuntua kirvelyä ja outo tunne täällä.." oppija pohtii ja näyttää kädellään leuan alta kohti rintakehään ulottuvaa aluetta ja jatkaa: ".. Silloin meinaa tulla itku, mutta mä osaan pidättää, eikä itkua tuu.".

Pian olimme jo takaisin omassa rakennuksessa. Toinen jatkoi pohtimistaan ja mietti, että lapsuus kestää pitkään, niin pitkään, että siihen ehtii ehkä jo kyllästyä, kun aikuisuus joskus koittaa. Heti perään totesi, että aikuisuus on tylsää, kun aikuiset ei enää leiki. Eihän sitten kannata aikuiseksi kasvaa, koska leikkiminen on kivaa. Vai voiko aikuinen leikkiä? Miksi aikuiset eivät leiki?

Hampaat oli kunnossa, se oli hyvä uutinen. Sekin oli hyvä kuulla, että lapsen mielestä lapsuus kuulostaa edelleen houkuttelevalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti