Sivut

torstai 2. toukokuuta 2013

Luopuminen

Luopumista ja ryhmän muodostumista

Samaan aikaan kun hiomme ryhmäämme kasaan uusien jäsenien osalta, työstämme luopumista toinen toisistamme tai kuka nyt sitten mistäkin luopuu. Varmaa on se, että jokaisella oppijalla vaihtuu vähintään opettaja tämän lukuvuoden jälkeen. Osa oppijoista jatkaa toisiin kouluihin muuttojensa myötä. Minä siirryn toiseen kouluun kunnan sisällä.



Oma ratkaisuni vaihtaa työpaikka ainakin vuodeksi, pariksi ei yllätys yllätys liity sisäilmaan. Tähän kevääseen päättyy toistaiseksi työskentely oman lapsen kanssa samassa koulussa. Lapsi saa äitivapaan koulun ja minä voin keskittyä vain vanhemman tehtäviin tämän kuopuksemme kanssa, joten linkki nykyiseen kouluun säilyy.


Yhdessä tekemisen imu

Mukavien työkavereiden ja tiimityön sekä oppijoiden takia ei olisi kannattanut vaihtaa - työskentely on ollut antoisaa tällä jengillä! Toisaalta pääsen toivomaani työpaikkaan, eivätkä haasteet ainakaan lopu.

Niin tuosta tiimityöstä. Viimeksi tänään kollega näki ennakoivasti tilanteen, joka oli kehittymässä ei niin mukavaan suuntaan muutaman oppijani kesken. Kollegani tarjoutui pomimaan yhden kiukkuisen oppijan omaan luokkaansa siinä samalla, kun olin siirtymässä oppijoiden kanssa työskentelytilaan, joka sillä kertaa oli toisella puolella taloa, missä edellinen oli ollut. Tämä kollegan toiminta on vain yksi esimerkki siitä, että teemme työtä yhdessä näiden oppijoiden eteen. No, tämä kyseinen tilanne saatiin rauhoittumaan ja rauhoittumisen jälkeen asiasta saatettiin jo keskustella asianosaisten kesken


Väliaikaisuus

Väliaikaisuus on olotila. Se on onnellinen olotila, ajoittain. Se on rasittava olotila silloin, kun hetket häviää ja ajatus kiitää jo seuraavaan. Siis aika usein!



Väliaikaisuus tekee kuitenkin sen, että kaikki turha jää, ehkä jokin tärkeäkin. Kenkää saavat turhat oppikirjat. Hus! Aapinen on siinä rajamailla, osalle siinä on hyviä tekstejä vielä. Osa lukee mielellään kaikkea mikä ei viittaa ns. koulukirjoihin.



Aloitimme raikkaasti päivän pihalla. Luin jokaisen kanssa vuorotellen ja juttelimme siinä samassa vapun kuulumiset. Omaa lukuvuoroa odotellessa oppijoilla oli hyvä aika leikkiä. Tai tapella. Olihan tänään sentään juhlapyhän jälkeinen arkipäivä eli maanantain kaltainen päivä. :)

HYPPIS IHAN PARAS! Hiirenhäntää....


4 kommenttia:

  1. Kivasti kirjoitettu taas! kommentoi Kirsi

    VastaaPoista
  2. Leikkiä.

    Lapsi leikkii.

    Lapsi oppii - leikkien.

    Lapsi lukee ja juttelee open kanssa, sitten seuraavassa hetkessä leikkii ja sulattelee oppimaansa taitoa ...

    MINNA _ LISÄÄ TÄTÄ !!!

    VastaaPoista
  3. Sanna, on totta, että lapsi oppii leikkiessään. Koulussa oppimistilanteet ovat siitä mielenkiintoisia, että ne eivät rajoitu vain ns oppituntiin. Siirtymätilanteet, vapaat tilanteet esim välitunnit ovat oppimistilanteita myös.

    Meille työntekijöille "vapaiden" tilanteiden tärkeys ja merkitys oppimismielessä menee helposti ohi tai ne ohitetaan, kun mielessä pyörii jo seuraavan oppitunnin kuviot. Miten on oppijan välitunti sujunut? Onko jotain sellaista tapahtunut, joka olisi hyvä jakaa aikuisen kanssa?

    VastaaPoista