Työrauhaa, kiitos.

Itseaiheutettua aistiyliherkkyyttä

Keskiviikkona ja torstaina olen altistanut oppijani ihan järkyttävälle metelille ja muutenkin tarjonnut aistiärsykkeitä ähkyyn asti. Ruokala ei ole ollut enää rauhallinen paikka työskennellä tällä viikolla. Näyttämö, joka sijaitsee ruokalassa, on ollut kovassa käytössä eri ryhmien esitysharjoituksien takia.

Työrauhaa ei ole ollut. Paljon on tullut erilaisia keskeytyksiä työskentelyymme. Se väsyttää.

Itse olen tieni valinnut olla menemättä luokkahuoneeseeni. Luokkaan menen vasta sitten, kun luvattu sisäilmanpuhdistin tuodaan tilaan. Viimeisin tieto on, että sisäilmanpuhdistimet tulevat koululle maanantaina 29.4.!


Vaihtoehtoinen työskentelytila - Teatteriin!!

Pääsimme tänään yllättäen teatteriesitystä seuraamaan. Yleisö pääsi osallistumaan esityksen tekemiseen ja yleisö oli sen verran vähän paikalla, että jokainen näyttämölle haluava katsoja pääsi mukaan moneen otteeseen. Siinä tuli liikuntaa, musiikkia ja draamaa. Hyvää oli myös se, että sen hetken oli tilaongelmani myös ratkaistu. Siitä sitten kouluun syömään ja kirjastoautolle. Aamulla olimme taas Suden kimpussa...

Susi, rakas Susi

Olemme työstäneet Sutta käytävällä. Susi kuuluu siis näytelmään, jonka on käsikirjoittanut yksi oppija. Suden työstämisen äärellä on käyty monta tärkeää keskustelua omien oppijoiden kesken. Hienosti sanottuna olen harjaannuttanut oppijoiden työskentely- ja yhteistyötaitoja. Työstämisen edetessä ideat näytelmän rekvisiitasta jalostuvat, monet ihan toteutukseksi saakka.

Väliajan Susi majailee samalla käytävällä, jossa sitä työstämme. Oppijat ovat huomanneet, että moni oppija naapuriluokasta on pysähtynyt ihmettelemään Suden valmistumisen etenemistä. Kysymyksiä, ihmettelyä eli jutunjuurta tarjoaa Susi ja omat oppijat ovat voineet kertoa itse Sudesta.

Mökötys-Susi

Oppijoita on alkanut mietityttää, kuka Suden saa esityksen jälkeen. Hetken keskusteltuamme Suden kohtalosta, yksi oppija ehdotti, että Susi voisi olla Mökötys-Susi meidän luokassa. Susi on sen verran iso, että sinne mahtuu yksi oppija kerrallaan kyyryyn tai kippuraan. Ehdotus oli, että jokainen voisi vuorollaan mennä Suden alle piiloon, jos siltä tuntuu. Siellä voisi olla rauhassa, jos on tarve mököttää.

Ei hullumpi idea!

Suden sisällä on ollut jo muutama mököttäjä tai muuten vaan piiloa tarvitseva oppija vuorollaan. Ehkäpä rakennamme kokonaisen susilauman, jokaiselle oman suden? Ja opelle myös. Sitten olisimme koko lauma yhden päivän susien sisällä ihan hiljaa. Oma tila - oma rauha.