Viikko takana ilman majailua omassa kotiluokassa.

Ruokala on osoittautunut loistavaksi paikaksi opiskelulle aamun kaksi ekaa tuntia. Silloin siellä on rauhallista. Ja mikä parasta, niin huonekorkeutta on riittävästi.

Kirjastoluokan etuna on kirjat. Ihmisen sydän ja verenkierto sekä kaupunkikorttelien kehitys kiinnostivat vielä tänäänkin. Ja se virsikirja tietty.

Ensi viikkoa ja loppukevättä silmällä pitäen selvittelin koulun tilojen varaukset ja rakentelen niistä tulevien päivien sijoittumisia.



 

Vapaana olevat koulun tilat. Valinnan varaa on!

Itseasiassa tämä on aika hauskaa puuhaa. Lasten mielestä tämä on yhtä seikkailua. He tietävät mistä ovesta tulevat rakennukseen sisään ja mihin vaatteensa jättävät. Sen jälkeen se on reppu selkään ja menoks sinne, missä tilaa on.

Itselläni kulkee mukana pienehkö Taikalaukku, josta löytyy lähes kaikkea muuta paitsi ei vasaraa. Mukanani on laminoituja a5 kokoisia kirjainmallikortteja, jotka ovat toiselta puolelta tyhjiä. Eli mulla on tussitaulu mukanani. Älytaulut on niin lääst siisön.



Leimat on ihan must!



Taikalaukku pakattuna.

Ystäväni Sannan kanssa suunnittelimme jo opiskeluaikana junakoulua. Tämä mitä nyt toteutan työssäni sisältää elementtejä tuosta junakoulusta.

On se hyvä, että pulttasivat luokkani ikkunat kiinni ja että luokan tuulettaminen on mun taidoille liian haastavaa. Olis muuten jäänyt tämä kaikki kokematta.
 

Luokan tuuletusikkunat on pultattu kiinni. Eihän ne muuten pysy raameissaan..

 Ihan innoissani nämä 39 jäljellä olevaa työpäivää vietän uusien haasteiden parissa :)